Ensivaikutelma- harhavaikutelma?

 

Voiko ensivaikutelmiin todella luottaa, voiko sillä muutamalla sekunnilla oikeesti olla ratkaiseva merkitys ihmissuhteiden synnyssä? Ehkä ne ensihetket antaa sysäyksen johonkin suuntaan, kuka tuntuu mielenkiintoiselta tai mukavalta ihmiseltä, mutta ei ne läheskään aina kerro koko totuutta. Eikä niihin kyllä useinkaan voi luottaa, ainakin oon itse sen huomannut. Ensivaikutelmalla pystyy helposti valehtelemaan. Ja usein myös ensivaikutelma valehtelee.

Aloin yks päivä miettimään ensivaikutelmia, ja miks jotkut ihmiset tuntuvat heti alusta saakka tutuilta ja jotkut toiset taas tuntuvat heti jotenkin kylmiltä.Ensivaikutelmat muodostuvat paljolti, ihmisen eleistä, ilmeistä, ryhdistä, ulkoisista seikoista. Niistä tehdään ne ensi analyysit toisesta, mutta ihmisten luonteet vaikuttavat paljoltikin siihen millaisen ensivaikutelman he antavat. Itsestäni tiedän, että annan varmasti usein vaikutelman että olen ylimielinen, ja se on meidän ujojen ihmisten kirous, koska ainakaan itse en todellakaan sitä ikinä ole tarkoittanut, enkä sellainen mielestäni ole. Se on vain jokin outo ajatuskierre joka tulee päähän ja jotkut ihmeelliset turhat pelot ilmestyvät. Yksinkertainen esimerkki, jos joku tervehtii vaikka vaan sanomalla moi. Ensimmäiset ajatukset melkein ovat no ei se sitä mulle voinu tarkoittaa ja jos nyt vastaan niin vaikutan tyhmältä. Ja sitten taas jos menen itse tilaan jossa on muita en uskalla sanoa tervehdystä, koska pelkään että kukaan ei sitä huomaa tai kuule ja taas vaikutan tyhmältä. Eli toisin sanoen vielä itse toteutan sitä samaa mitä pelkään. Täytyisi vaan nyt jo ymmärtää että pelot on perseestä ja mitä sitten jos vaikuttaa tyhmältä?! Ei mitään!!

 

ensivaikutelmien merkitystä korostetaan jatkuvasti, mutta siinä vaiheessa kun huomataan niiden rikkoutuvan niin onko niillä sitten niin suurta arvoa? Enkä mä nyt sano etteikö ensivaikutelmatkin vois osua kohdalleen, mutta itselle on ainakin käynyt usein niin että ne ensivaikutelmat ei oo pitäny yhtään paikkaansa. Ja omalla menneisyydellä on tietysti osuutta asiaan, kun on pariin kertaan saanut pataansa oikein kunnolla luotettua siihen hyvään ensivaikutelmaan niin nykyään sitä ei enää helpolla tee. Vaan antaa ajan kertoa enemmän siitä ihmisestä, ja sellainen ihminen joka on ensivaikutelmaltaan antanut itsestään mulle negatiivisen kuvan ja ajan myötä se ihminen onkin muuttunut postiviiseksi niin se kertoo luotettavuudesta. Kun taas joskus hyvän vaikutelman antaneet ovatkin ajan myötä muuttuneet ihan hirviöiksi. Myös se vaikuttaa kuinka joku ihminen muistuttaa jostakin toisesta.

 

Kaikesta kuitenkin aina oppii, ja itse olen oppinut sen että täytyy antaa ihmisille muitakin mahdollisuuksia kuin vain se yksi. Ja pitää oma mieli avoinna ja olla valmis muuttamaan ajatuksiaan toisista jos siltä alkaa näyttämään. Sitä on varmasti matkan varrella jäänyt monta ihanaa ihmistä huomiotta, kun on jostain syystä antanut huonon ensivaikutelman tarkoittamattaan. Siksi pitäiskin muistaa että ei anna niiden ensivaikutelmien olla se ratkaiseva tekijä, vaan näkee vaivaa tutustuakseen ihmisiin syvemmin. Sillä jotkut tarvitsevat aikaa tullakseen toisten seurassa omaksi itsekseen. Eikä sitä kaikkien kanssa voi tulla täysillä toimeen, mutta sittenpä voi ainakin sanoa että on yrittäny.